Nukkapallo

Pahoittelen tällaista melkein-haamuilua. Huomasin että puuttuu namiskuukkeleita sivupalkista. Ovat nyt paikoillaan. Olen neulonutkin, Viher… öö, Mustavaara on neulomisten osalta tehty, mutta viimeistelyt puuttuvat, kun pikkulapsiperheessä on suorastaan mahdotonta toisinaan löytää häiriötöntä ompeluaikaa. Ei nääs hotsita ajatus, että kaksivuotias pyörremyrsky tättähäärä tulee painelemaan poljinta juuri silloin kun sormeni ovat häsläämässä neulan lähellä. Steeking on siis Mustavaarasta tekemättä, sitten se olisi valmis!

Termiitille tein kirjoneulepipon mustasta Nallesta ja vaaleansinisestä Woolista, ja Smartista lapaset lovikoiden tapaan, tosin kirjailuja poika hyljeksi ajatuksenakin, niin jätin mieluusti tekemättä. En mitenkään erityisesti rakasta mitään valmiin neuleen koristelujen tekemisiä. Miehen tuttavaperheessä on odottaja, ja sinne neuloin ohimennen pikkuruiset vauvan villasukat.

Startiittikin on äitynyt pahaksi, en kehtaa edes kertoa mitä kaikkea on puikoille vaivihkaa hiipinyt. Puikkoja on myös hiipinyt, pitsi-Addipyöröjä tilasin parit ja petyin; muuten kuin tavalliset Addi-pyöröt, mutta vähän terävämpi kärki, mutta häviää silti terävyydessä kirkkaasti Optionseille. Sinänsä tarpeeton ostos. Sitäkin käyttökelpoisempia olivat Knitpicksin lyhyet metalliset sukkapuikot (joissa välikoot mukana) 2,00-3,25mm, sekä Chibi-pötkylä. Raukat ovat joutuneet heti tulokasaikanaan ankaraan työhön.

Kamera uikuttaa virranvähyyttä, ja akut ovat vanhuuttaan jo kehnot eli eivät enää pidä lataustaan kuin päivän, vaikkei kuvaisikaan. Eli ei se keksintö siis tietenkään nyt palvele. Ynnä muita seliseliselityksiä - ensi kerralla tehdyistä ja saaduista kuvia, kunhan saan niitä joskus otettua.

No ei tämä postaus järin haamuiluksi näköjään jäänytkään. En näköjään osaa lopettaa, kun rupean kirjoittamaan.

Ja hei. Lankahamsterikuukausi alkoi, kesti ja loppui, mutten ole vieläkään ostanut lisää lankaa! Muutamia keriä olen saanut kyllä, ja ne ovatkin sitten ihanaisia lisiä ennestään liian turpeaan varastoon. Sitten kun joku ne kaikki vielä neuloisikin.

Edit: Itselle muistiin: Sisu Fantacy -sukkiin kului 60g lankaa.

Lankahamstraajien dieettikuukausi alkoi. Mukana ollaan, eikä kukaan varmaan ylläty siitä. Inventaariota en ole tehnyt, mutta lankakeriä pursuilee joka hyllystä ja nurkasta, ja noita lankakauppojen ostoskasseja ajelehtii siellä täällä.

Tammikuussa ostin reilun kilon Novitan Mamboa, jotta saisin neulaistua Tikrun Vihervaaran itselleni. Kerrankin valmis neulemalli, johon ihastuin heti, kerrankin jotain paksua, selkeästi neulottua ja näyttävää, eikä silti feminiiniä piperrystä! Ehdin juuri ajoissa printtaamaan värivammaisella printterillä ohjeen, kun Tikru jo sen sulkikin, koska ohje ilmestyy loppukesästä Vogue Knittingissä. Onnea Tikru onnenpotkusta, upea juttu! Puikko-ongelmiakin olen potenut, koska sopivia tuolle langalle ei tahdo löytyä kotoa. 

Päätin lopulta säästää työn hamsterikuuhun, koska paksulla langalla ehkä jopa minä saan neuletakin kuukaudessa valmiiksi. Sitä nyt sitten väännetään, vartalo-osa on neulottu, ja aika vääntämistä onkin kun Mambo on aika luonnikasta lankaa ja hihoihin käytän muovisia (hrrrhrhrrrr) puikkoja, Mambossa kun on itsessäänkin akryylia. Tulee kyllä hurjan lämmin ja paksu neuletakki, mutta sitäpä oli tarkoituskin. 

Välipalatyönä tuli neulottua Termiitille Sisu Fantacysta ohuet villasukat, ja kerrankin auringon näyttäytyessä singahdin heti kuvaamaan. Lanka yllätti, se oli kerällä ihan random-pätkävärjätyn oloista ja luulin siitä tulevan tummempaa jälkeä. Jokin epämääräinen aika vaaleasävyinen raitaraportti siitä kuitenkin kuoriutui, enkä tosiaan ruvennut kohdistamaan. Sisu oli ilahduttava uusi lankatuttavuus, sitä ostanen jatkossa pienten sukkiin. Villavampaa kuin tiiviit Regiat.

Ja sen auringon jälkeen tuli hetkeksi talvikin! Tänään silkasta innosta pyöräytimme Piiperoisen kanssa pihalle lumilyhdyn, toisin sanoen Piiperoinen katseli parivuotiaan tyylillä tumput suorina nuhanenää niiskuttaen kun äiti tohelsi, eikun siis oli luova ja tarmokas.

Edes pari oikeaa talvipäivää, niin alkaa jo tuntua, että nyt on kevään lupa tulla eikä jää enää harmittamaan!

Syksy on ollut raskas eikä vuodenvaihde sen helpompi, lähipiirissä isoa murhetta ja itsellä voimat loppui. Neulojien irc-yhteisö on uskomattoman kärsivällisesti jaksanut synkkiä sanojani ja marinoitani, ollut tukena ja lohtuna. Olen jo siitä paljolti kiitollisuudenvelassa, toivottavasti pystyn olemaan vastavuoroisesti sen arvoinen.

Kunnes sitten viime lauantaina koin todellisen yllätyksen.

Mies alkoi aamusta virnuilla tietäväisesti ja käski pakkaamaan sen verran että pärjään yön yli. Tein työtä käskettyä kummastellen, että mihin nyt on tarkoitus lähteä. Puolen päivän aikaan soi ovikello, ja yllätyksekseni siellä seisoi Villasatu. Kehotti ottamaan mukavaa neulottavaa ja hyvää lukemista.

Olin aivan ällistynyt. Sain kuulla, että olin ansainnut rentoutushetken. Ystävät olivat keränneet yhteistuumin summan, jolla mulle oli järjestetty miniloma Siuntion kylpylässä (nyk. Siuntion hyvinvointikeskus).

Olen häkeltynyt. Oli luksusta olla aivan yksin ja hetken vain itselleen. Mulle oli maksettu huoneen lisäksi ruuat, 50min hieronta ja turvekylpy (joka oli aivan ihana!) Lisäksi kävin ihan omia aikojani uimassa ja saunassa, neuloin ja töllötin telkkaria kenenkään keskeyttämättä - kerrankin! Illalla istuin paikan ravintolassa virnuilemassa karmeille karaokesuorituksille hyvää olutta hörppien. Joku hassu pariskunta suostui pelikaveriksi, kun löysin alakerrasta
biljardipöydän. Ja aamulla heräsin ihan rauhassa ja marssin valmiiseen pöytään syömään aamiaista.

Voi onnea, olin tosiaan sen tarpeessa, enää olisi keksittävä miten voisin noita ystäviä kiittää kylliksi! KIITOS teille jotka olitte juonessa mukana, ette arvaakaan miten ihana yllätys oli ja miten hyvää teki! Olette ihan korvaamattoman kultaisia!

Muutama hassu neulekin on tullut tehtyä. Ittellä on ollut runsaasti ääreisosien lämmitysvajetta, ja kauan palvelleen fleecepiponkin hävitin jonnekin. Teetee Primavera muotoutui uudeksi. Malli on omasta päästä (kuinka muutenkaan), ja pipo on pehmoinen, juuri tarpeeksi syvä, että iänikuinen ponnari mahtuu. Kului 70g.

Näpit paleli. zeska teki parahiksi Ullaan Päivyt-sormikkaiden ohjeen, jonka väsäsin ilman kirjoneuletta, ja harvemmalla tiheydellä. Täydelliset. Kerrankin omaan käteen (lue: lapioon) sopivat sormikkaat! Lanka on Regian kaunista kaakaojauheenruskeaa 4-säikeistä perussukkalankaa. Sitä meni 60g.

Ihkaensimmäisen pitsihuivini sain valmiiksi myös, eli ihmeiden aika ei ole ohi. Flower Basket Shawl esittäytyy:

Lanka: Wetterhoff Sivilla, 2 vyyhtiä, yhteensä 105g. Mulla on noi Wetterhoffin vyyhdit painaneet aina enemmän kuin vyötteessä on ilmoitettu.

Siitä tuli kovin kaunis, joskin hiukan pienehköksi jäi. Olisiko niskasta kärkeen 70-80cm ja siipiväli 140cm? Kyllä se hartiahuivista tai kaulahuivista menee. Mun herkkänahkaa jopa tuo Sivilla pistelee, eli täytyy miettiä kenelle tuo olisi mieluinen lahja.

Neiti Tirppanenkin on kehdannut kasvaa. Edelliset pirteän raidalliset villasukat jäivät pieniksi, joten tein uudet. Regia Crazy Coloria meni 40g.

Aika hyvin tän vuoden alkuun. Tavoitteena olis tosiaan tänä vuonna pitää kirjaa paljonko on varastoja kulutettu, ja välttää uuden ostamista. Pitäkää peukkuja.