Nukkapallo

Oikein mainiota uutta vuotta 2008 kaikille!

Tällä kertaa ilman kuvia, koskapa en ole niitä valmistuneista jutuista vielä saanut otettua.

Ja iso PUUUH. Olipa suoritus olla viisi päivää joululomalla perheen kanssa reissussa. Vannon, että tämä oli viimeinen joulu, kun käymme molemmat anoppilat, niin raskasta on lyhyessä ajassa matkustaa muutamat sadat kilometrit lasten kanssa.Toiveikkaasti otin kuitenkin neuleita mukaan.

Termiitti tarvitsi uuden kaulurin, Termiitin isä näes oli vahingossa heittänyt pojan TeeTee Primaverasta tehdyn kaulurin 60 asteen pesuun muun kirjopyykin sekaan. No, tiedän nyt, että Primavera kutistuu 60 asteessa aika ärhäkästi. Termiitin isää kuulemma nauratti kovasti, kun koneesta tuli ulos aivan minipieni kauluri. Mua ei jostain syystä naurattanut.

Löysin onneksi vanhaa Bambinoa jota Termiitin kaula sietää, ja neulaisin uuden. Ohjeena oli jälleen kerran pörrön Esikko-kauluri, silmukoita vain lisäsin vähän enemmän. Ensimmäisenä lomailtana ehdin viimeistellä aloittamani kaulurin tekemällä siihen peräti 4krs ja päättelyn. Kuvaa siitä ei ole, se pääsi heti käyttöön.

Siihen ne joulunpyhien neulomiset kuitenkin jäivät. Sairastellessa on mennyt sekä joulunalusviikko (flunssa), joulu (viisaudenhammas tulehtui) että välipäivät ja uusivuosi (vatsatauti). Jaksaessani tartuin uutena vuotena neuleisiin ja Flower Basket Shawl valmistui. Lankahan toki loppui kesken, kun päättelykerrosta olisi ollut kolmasosa jäljellä. Siihen toi pelastuksen ohuempi saman firman samanvärinen lanka, josta kaksinkertaisena sain kehitettyä korvaavan päättelylangan. Kuvia sitten, kun tuo kurttukasa on pingotettu, juuri nyt siinä ei ole mitään nähtävää.

Edellisen postauksen lastenasusteurakasta muuten vielä: Termiitti tuhosi jo nuo kirjoneule-pääkallolapaset, eivät ne kauaa kestäneet. Niissä on mojova reikä toisen lapasen kämmenessä ja toisen kärki pahasti rispaantunut. Piiperoisen siniset kukkakoristeiset lapaset joutuivat pesukoneeseen ja jäivät pieniksi. Vihreä kauluri tosiaan oli se jonka eksä pyykkäsi pilalle. Ja niin edelleen… Mistähän teräsvillasta lapsille pitäis tehdä neuleet, että ne ei ois heti päreinä…

Jaa, on sitä muutakin tehty. Ennen joulua sain tehtyä miehelle seiskaveikasta raitavillasukat, perusjuttua siis. Tosin kärjestä kasialoitetut, tiimalasikantapäällä jossa lisätty ensin silmukoita jotta nilkka saa väljyyttä jne. Saaja on kovin tyytyväinen, mutta saa nähdä miten tuo Novitan nykylaatu tällä kertaa suoriutuu, kun kyseessä on tuo sukankuluttajien kruunaamaton kuningas. Mies kun saa sukkia rikki nopeammin kuin ehtii uusia ostaa.

Ja taisi Piiperoiselle valmistua talvihattu. Sekin pitäisi kastella ja kuosittaa ja vuorittaa ja kuvatakin ja… äh. No, kuva sitten kun on näytettävää. Muutaman vaakatilkunkin olen näköjään automatkoilla tehnyt. Ehkei neulevuosi 2007 ollutkaan niin hiljaiseloa kuin kuvittelin.

Olen sikapossurontti, ja teen periaatteistani huolimatta kurjan uudenvuoden-periaatepäätöksen… Jotkuthan sanovat niitä lupauksiksi. Lupaan, että pyrin tänä vuonna hillitsemään lankojen varastoitumista, ja neulomaan varastosta niin paljon kuin mahdollista, mutta jos työ ehdottomasti sitä vaatii, ostan siihen uutta. Jaa mikäkö siinä kurjaa on? No se, ettei se sido mihinkään! Äkkiäkö kehitän Välttämättömän Tarpeen neuleelle johon sopii vain jokin sellainen lanka jota mulla ei tietenkään ole. Simple as that. Periaatepäätös sitä paitsi kuulostaa paljon hienommalta kuin lupaus… *byrokraattitärkeil*

Mitä pikkulapsiperheellinen neuloja tekee syksyn ekoilla kylmillä kauhealla kiireellä?

Minilapaset. Peruslapanen peukalokiilalla ja pidennetyllä resorilla. Näyttivät yksivärisinä kaipaavan jotain, joten kiroilin hetken kirjoessani (villalangalla!) epämääräiset jääkukantapaiset kämmenselkiin. Jääkukka tosin olisi kuusisakarainen… no, lapsi ei ole kyseenalaistanut asiaa. Lanka Meeriltä saatua ihanaista vuosikerta-merinoWoolia.

Lisää pieniä lapasia ja Piiperoisen kauluri. Lapasissa roosa lanka on muinaista Novitan Merinoa, jonka lopettaminen harmittaa vieläkin. Joku kun viel langat päättelis. Kauluri on Ullan Esikko- ja Unikko-kaulureiden ohjeita mukaillen tehty, tiiviimpään neulottu kylläkin jotta sopii noinkaksivuotiaalle. Pidensin rinnan puolelta vielä reilusti. Jotain tarvinnee reunaan tehdä, se jäi rumaksi. Ai lankako? No sitä Meeriltä saatua sinisävykokoelman merinoWoolia.

Kauluri esikoiselle, siitä jo mainitusta Ullan ohjeesta Esikon silmukoilla. Lanka TeeTee Primavera, jota kahmin hullunkiilto silmissäni Kiseleffin talon Sypressistä pari viikkoa sitten, kun muutama neuloja sai ylipuhuttua mut lankakauppaan retkahdusretkelle. Aivan ihana uusi pehmeä lankatuttavuus, mitä nyt hiukan pidossa vanuttuu ja menettää ryhtiään. Tosin mitäpä ei Termiitti tuhoaisi, ja käyttöön nuo on tarkoitettu.

Lisäksi pari pipoa, vasemman puoleista käytetty päivittäin pari viikkoa ja etualalla oleva on tänään valmistunut iskemätön versio. Lankana - no arvatkaapa mitä sorttia. Juu, sitä merinoWoolia.

Kirjoneuleharjoitelma onnistui siedettävästi. Olen tasan kerran neulonut kirjoneuletta johonkin niin että siitä on tullut muutakin kuin lannistava mallitilkku. Tuli nimittäin kirjoneuleraita lapaseen, ja sille lapaselle ei koskaan kukaan tehnyt paria… Siitäkin kerrasta on jo viitisentoista vuotta.

Nyt iski vimma. Kähmäisin häpeilemättä Novitan syksyn 2007 lehdestä jonkin pääkallokuvion ruutupiirroksen, ja loput sävelsin itse. Lanka on Gjestalin Maijaa, koko n. 8-9-vuotiaan, mutta vähän reilumpi leveydestä. Termiitti täytti kylläkin vastikään 6v… Ruvenneeko isona ojankaivajaksi, edellytykset on luonnostaan. Ei tarvitse edes lapiota noiden kourien lisäksi!

Näiden lisäksi ehdin vielä yhdet lapaset tehdä, mutta niistä en ehtinyt edes kuvaa saada, kun Termiitti jo pyöritti ne ulkona hiekassa ja kurassa, ja jossain aikavälissä kerkesi puhkoa mojovan reiän toisen kämmenpuolelle. Roskiin, mokomat, ehti niin purkaantua etten rupea parsimaan. Jaa niiden lapasten lanka? No sininen merinoWool! Yllättyneitä olivat: -

No niin. Kamerasta oli toki akut loppu kun piti kuvata. Kännikkä toimitti kameran virkaa. Selittää siis kuvien “laadun”.

Neuloin Piiperoiselle Regian raitalangasta villasukat. Neiti oli pakko kahlita syöttötuoliin, että kuvaan olisi saanut jotain muutakin kuin vilauksen sumuista viuhtovaa pikkulapsenraajaa. Tuo ei pysy paikoillaan ellei sidota kiinni.

Novita Bambu taipui korvaläppämyssyksi. Ohje on ihan hilseestä revitty, jossain vanhassa korvaläppämyssyssä näin tuollaisen pitsiraitaidean ja aloin sitten siitä neuloa omalla ohjeella. Ihana pehmomyssykkä tuli, nauhatkin i-cordia, eivät raavi tai hankaa. Kavennuksiin tuli kyllä sävellettyä jotakin ihan progea.

Tein sitten toisenkin, kun oli niin kiva tehdä. Perusmalli klassisella sädekavennuksella. Oppikirjojen mukaan kasvavalle peruslapselle perus-oppikirja-korvaläppämyssy. Ilme ei olekaan sitten niin perusnaama.

On mulla miesmannekiinikin:

Pahoittelut arvontavoittajille, kaiken kiireen keskellä en ole ehtinyt postiin saadakseni pikku palkintopaketit maailmalle. Jospa jo huomenna! Armas lähipostimme nääsen palvelee myös lauantaisin. Se onkin ainoita asioita, joka tässä kylässä palvelee riittävin aukioloajoin.

Työn alla on apinoi… öö, ipanoiden villasukat ja lapaset. Meeri luopui ilolla sinisävyisistä Novitan Wooleistaan - lankaa ajalta, jolloin Novita vielä teki oikeasti sitä korkealuokkaista kotimaista lankaa, jota nykyään esiintyy vain Novitan mainoslauseissa. Tänä talvena meidän lapset kulkee siis jalat ja kädet sinisinä pihalla pakkasessa. Lapsraukat.

Jännetuppitulehdus tuli kuvioiden vääntämisestä, mutta nyt ne on valmiit!!

Ihanaiset Baijerilais-Knit-a-longin innoittamat baijerilaissukat!

Ohje: Eunny Jang: Bayerische
Lanka: Regia Silk, luonnonvalkoinen
Puikot: Addin alumiiniset sukkikset 2,5mm, tiukkaan neulottu
Menekki: 100-105g (vaaka ei ole järin tarkka…)

Tein varteen 4 mallikertaa ja jalkaterään 4,5. Tasan 4:llä olisi tullut liian lyhyt, 5:llä taas liian pitkä sukka. Sileää varvasosaa taas jätin lyhyemmäksi kuin ohjeessa, päätin jo kun oli 7s puikolla. Alkuperäinen kärjenpituus ei sopinut lainkaan tähän räpyläjalkaan, kapea kärki jäi pussittamaan tyhjänä hassusti.

Täydellinen neuletyö, ehkä ihaninta mitä olen ikinä tehnyt. Huokailen ja ihastelen hurjan kauniita sukkiani, jotka ovat hengittävät ja sopivasti lämmittävät. Eikä tässä vielä kaikki! Ne istuvat jalkaan hyvin ja tuntuvat napakoilta. Eikä tässäkään vielä kaikki, vaan laadukas sukkalanka on iholla silkkisen pehmeä, eikä kutita lainkaan! Ja kaikki tämä vain hintaan 10,60e (kahden Regia-kerän hinnalla!)

Siitähän ei tarvitse puhua, kauanko tarvitsisin korvausta ajankäytöstä, kivusta, särystä ja keskittymisvaikeuksista.

Ei sillä, että opin mukavasti uutta. Otin nuo mukaan anoppilareissulle, ja neuloskelin autossa (tiedän, ei kovin välkky valinta). Sitten huomasin, ettei minkään näköistä apupuikkoa ollut käytettävissä, kun sujuvasti unohdin sellaisen kotiin. Autossa ei ollut tarjolla edes hammastikkua tai muuta soveltuvaa. Kokeilinpa tehdä nuo 7s palmikonkäännöt samoin kuin ristiin neulotut silmukat, ja niin vain tämäkin rähmäkäpälä oppi neulomaan ilman apupuikkoa palmikkoa heiluvassa autossa. Paluumatkalla se sujui jo ilman kirosanoja peräti.

Muuta ei sitten pahemmin olekaan valmistunut. FBS edistyy pikkuhiljaa, siinäpä se. Jotakin muuta pientä on ollut tekeillä myös, mutta jonnekin tuo neuleaika aina hupenee. Joku kähveltää tunteja kellostani. Lieneekö sama taho, joka kuukausittain pulauttaa tililleni määrämuotoisen rahasumman?

Tuommoiset valmistui neiti 1v:lle eilen. Väsymyksestä tärisevin käsin kuvasta tuli ilman salamaa hieman epätarkka, mutta värit toistuvat paremmin. Eikä noita yksityiskohtia nyt pidä niin tarkkaan nähdäkään, niin sileänhienoa jälkeä mä en tee. Jotain kovin retrohenkistä noissa on, etenkin pimatsun päälle puettuna. Om mar ne makeet, eik näin o!

Malli: Oma, suuntaa katsottu useammastakin valmiista villahousuohjeesta
Lanka: Gjestal Maija, 180g meni yhteensä
Puikot: Addi 2, 5 ja 3 (tiivis neulos!)

Olin kuulemma taiteilijan muusa. Innoitus pääkallokuvioihin hänelle tuli, kun irvistelin iänikuisille tylsän feminiineille kauniille jutuille jossakin taannoisessa levottomassa neulemiitissä. En kyllä ymmärrä, miten joku voi osata tehdä millefiorina pääkallon näköisiä kuvioita, mutta niin vaan tämä taitaja senkin tekee. Pirates Ahoy! Nää on ihan helmiä.

Edit-tädiltä terveisiä - sain napattua villiksistä hiukan paremman kuvan ulkosalla:

Tanssimme labasduu, labasduu, labasduu… eiks se näin mennyt? Vai muistaako joku päiväkotiaikojen leikin paremmin?

Lapasneuroosi iski, ja tulosta on tullut.

Termiitille yksinkertaiset peruslapaset paksusta vihreästä täysvillalangasta (Lana Grossa Avanti). Puikot 5mm addin bambut, malli perus/oma. Lankaa meni 45g hamsterikuun kulutukseen.

Piiperoiselle huovutin Tovesta pienet lapaset, yksivuotiaan käteen aika mainiot. Väri piti tosi hyvin, vaikka kolme kertaa piti pestä, että kunnolla huopui! Mallissa olisi korjattavaa, joten ovat hieman harjoituskappaleet vielä. Käyttökelpoiset kumminkin, ja Tove huopuu ihanan pehmoiseksi (taisin rakastua noita neuloessani, oi Tove ihanainen…)!

Nuo kourat eivät ole kylläkään omani vaan miehen lapiot.

Jo Sharp Silkroad Aranista (vaihteeksi) itselleni perusmallin lapaset vitosen puikoilla. Onnistuivat täydellisesti. Paksut ja lämpimät, eikä tätä rinsessahipiää kutita tuo lanka sitten lainkaan! Malli miellyttää tämän pukeutumis-nihilistin silmää runsaasti. Osallistun lankahamstereihin alablogi seiskassa, ja sinne kirjasin lapasten painoksi 70g.

Yksi vaaka-tilkkukin tuli tehtyä. Tuo V-malli on suosikki, siitä saa hauskoja kuvioita valmiiseen tilkkupeittoon. Sen verran tiukkaan neulottua ainaoikeaa, että sain uppoamaan jopa 40g tähänkin.

Nukkapallon residenssi on tällä hetkellä sairastupana. Ärhäkkä flunssa on saanut jopa villikko-Termiitin siihen kuntoon, että poika nukahti kesken illan sohvalle. Se on meillä niin ääriharvinaista - tuo muurahaispöksy ei tosiaan ole vahingossa nukahdellut kuin varmaan kaksi kertaa elämässään, patistella täytyy, jotta malttaa mennä unille. Pitihän se näky ikuistaa.

Ipanat potevat siis ankaraa räkätautia, joka onneksi ei ole kovasti kuumetta nostanut, mutta kylkiäisenä tuli inha silmätulehdus. Ja tämä sama kuvio ensin Termiitillä, sitten Piiperoisella, ja nyt mulla. Oli jokseenkin jännittävää herätä aamulla siihen, ettei silmiä saanut auki ilman väkivaltaa.

Neulominen sentään onnistuu vielä, ja puikoilla on villahousut lämmikkeeksi Piiperoiselle. Pirteää raitaa on tuloillaan, kun raidoitan keltaisella ja punaisella. Lanka on nyt ohuempaa laatua, Gjestal Maijaa, joten saapa nähdä, ehdinkö nuo väsäämään hamsterikuun loppuun mennessä.

P.S. Kyllä mä oikeesti muistan et se tanssittiin labaduu eikä labasduu. Jäi muuten siitäkin typerästä pakkopyörimisestä jokin trauma. Kaikkeen sitä viattomia tarhaikäisiä pakotetaankin.

Tarvitsin pipon. Lankavaihdon kautta saatu ihanaisen pehmoinen Silkroad Aran pääsi puikoille ja valmista tuli viime yönä. Mutta:

En mä hallitse pipokavennuksia sittenkään. Siitä tuli liian suuri, vaikka jo kertaalleen purin päälaelta ja neuloin uusiksi. Mokoma lätsä putoaa silmille. No, miehelle on sopiva, ja tykkäsikin vielä. Onneks on samanlainen maku näissä pääasioissa, tykätään olla mustapäitä ilman kummempia krumeluureja…

Lanka: Jo Sharp Silkroad Aran, coal, 90g
Puikot: 5mm bambu Addi dpns
Malli: Oma pää, ehhehe

Sain pipon valmiiksi siis yöllä pikkutunneilla. Tiesin, että aamulla on kohtuullisen raikas ilma (oli sitten “vain” -25°C), ja pohdiskelin mihin laitan pipon, että mies sen varmasti löytää aamulla töihin lähtiessään. Tungin sen sitten miekkosen pilottitakin hihaan jemmaan. Päivällä mies viestitti töistä, että oli meinaan mainio, eikä voinut olla löytämättä, heh.

Täytyy varmaan neulaista itselleen samanlainen. Sit ollaan ukkosen kanssa piposamixii! Seuraavaks ostetaan samanlaiset tuulipuvut ja kävelysauvat!!

(Tai sitten ei!)

…asiaan, eli neulomiseen. Termiitti tarvitsi kunnon villasukkia. Puikoille pääsi vihreä Lana Grossan Avanti-lanka, ja Termiitti huomasi sukka-aloitukseni ja tuli määräilemään: “Tee niihin paljon mustia raitoja!”

Sukat olivat oikein mieleiset. Langat Lana Grossa Avanti vihreä (arkistojen aarteita) ja hiilenmusta Jo Sharp Silkroad Aran (85% villa, 10% silkki, 5% kashmir). Jälkimmäinen on.. ööh… hieman ylellinen valinta viisivuotiaan pojanrontin villasukkiin, mutta se oli ainoa paksu musta lanka, ja onpahan lämpöiset. Puikot: 5mm bambu Addi dpns. Ohje: Perusvillasukka, saksalainen vahvistettu kantapää. Resori on kierrettyä joustinta. Koko on Tuulan sivujen taulukon mukaan mitattuna noin numeroa 32-33.

Lankahamsterien grammatili tuli avattua, ja noita lankoja oli kyllä mukava neuloa. Tuosta mustasta Silkroad Aranista teen itselleni pipon, ja jos lankaa on riittävästi, myös lapaset.

Olen pitkään etsinyt lankaa, joka olisi muhkean paksu, lämmin ja silti niin pehmeä, ettei se kutittaisi. Tuo on sellainen. Tekokuidut eivät käy, siksi moni paksu lanka jää paitsioon. Tämän langan sekä Jaegerin camoväristä Baby Cashmerinoa sain vaihdossa Kristeliltä, jolle menivät sittenkin mulle mykiksi jääneet Debbie Bliss Alpaca Silk dk:t.

Lankavaihdot ovat kyllä herkullisinta vaihtotaloutta, mitä tiedän, eikä hamsterikuuhunkaan osallistuminen vesity. Zeskan kanssa olemme suorittaneet jo parikin lankavaihtoa, ja virnuilipa tuo, että mahtaakohan hänellä kohta ollakaan enää lankaa joka ei ois jo ollut mulla ensin… Tai toisinpäin?

Piiperoinen sai uudet Mini ringel -tuplalapaset. Hyppäsivät kiireellisyyslistalla ensimmäisiksi, kun edelliset alkoivat olla pienet.

Linssilude änkesi itsekin kuvaan… Mainiota tuo Regian Mini ringel Rio -raitalanka, herkullisia raitoja tuli. Aluslapanen on valkoista Regia Silkiä, kuten edellisissäkin vastaavissa. Puikot addin 2,5mm alumiinit, lankaa meni yhteensä n. 50g. Mokomia pieniä lapasia neuloin ehkä puikollisen kerrallaan, kun taas jo piti kiiruhtaa jonnekin. Viikko meni että sain valmiiksi. Nyt sitten onkin taas sellainen olo, että apua, mitä mä nyt neulon, kun työ valmistui!

Muuten onkin taas ollut neulehiljaista. Ufoja ryömii esiin, kun inventoin lankavarastoni, ja niitä olis varmaan hyvä yrittää saattaa valmiiksi. Paitsi että pian alkaa lankahamsterikuukausi. Vielä ehtisi tilata jostakin lisää lankaa sitä odotellessa…!