Nukkapallo

Makuasiasta avaan suuni ja varmaan teen monen mielestä erittäin väärin, mutta multa taitaa puuttua joku geeni, kun tökkii niin runsaasti. Blogeihin putkahtelee naiiveja hahmoja, kuoseja, pastellivärejä ja iloisia patjaraitoja. Ja ällöttäviä pilkkuja ja ties mitä. Kaikessa selitetään, että Tämä On Tildaa. Askartelin ystävälle tällaisen, se on Tilda-härdelli. Teinpä tytöille tuommoisen, eikö olekin kaunis Tilda-hörsöke.

Mitä ihmettä? Mitä ne ovat? Jotain taidetta jota mä en ymmärrä? Vai käyttöesineitä? Mikä käyttötarkoitus on hellyttävän värisestä patjaraitakankaasta tehdyllä pehmosydämellä? Menee yli hilseen ja tulee korvista.

Syksy on ollut raskas eikä vuodenvaihde sen helpompi, lähipiirissä isoa murhetta ja itsellä voimat loppui. Neulojien irc-yhteisö on uskomattoman kärsivällisesti jaksanut synkkiä sanojani ja marinoitani, ollut tukena ja lohtuna. Olen jo siitä paljolti kiitollisuudenvelassa, toivottavasti pystyn olemaan vastavuoroisesti sen arvoinen.

Kunnes sitten viime lauantaina koin todellisen yllätyksen.

Mies alkoi aamusta virnuilla tietäväisesti ja käski pakkaamaan sen verran että pärjään yön yli. Tein työtä käskettyä kummastellen, että mihin nyt on tarkoitus lähteä. Puolen päivän aikaan soi ovikello, ja yllätyksekseni siellä seisoi Villasatu. Kehotti ottamaan mukavaa neulottavaa ja hyvää lukemista.

Olin aivan ällistynyt. Sain kuulla, että olin ansainnut rentoutushetken. Ystävät olivat keränneet yhteistuumin summan, jolla mulle oli järjestetty miniloma Siuntion kylpylässä (nyk. Siuntion hyvinvointikeskus).

Olen häkeltynyt. Oli luksusta olla aivan yksin ja hetken vain itselleen. Mulle oli maksettu huoneen lisäksi ruuat, 50min hieronta ja turvekylpy (joka oli aivan ihana!) Lisäksi kävin ihan omia aikojani uimassa ja saunassa, neuloin ja töllötin telkkaria kenenkään keskeyttämättä - kerrankin! Illalla istuin paikan ravintolassa virnuilemassa karmeille karaokesuorituksille hyvää olutta hörppien. Joku hassu pariskunta suostui pelikaveriksi, kun löysin alakerrasta
biljardipöydän. Ja aamulla heräsin ihan rauhassa ja marssin valmiiseen pöytään syömään aamiaista.

Voi onnea, olin tosiaan sen tarpeessa, enää olisi keksittävä miten voisin noita ystäviä kiittää kylliksi! KIITOS teille jotka olitte juonessa mukana, ette arvaakaan miten ihana yllätys oli ja miten hyvää teki! Olette ihan korvaamattoman kultaisia!

Muutama hassu neulekin on tullut tehtyä. Ittellä on ollut runsaasti ääreisosien lämmitysvajetta, ja kauan palvelleen fleecepiponkin hävitin jonnekin. Teetee Primavera muotoutui uudeksi. Malli on omasta päästä (kuinka muutenkaan), ja pipo on pehmoinen, juuri tarpeeksi syvä, että iänikuinen ponnari mahtuu. Kului 70g.

Näpit paleli. zeska teki parahiksi Ullaan Päivyt-sormikkaiden ohjeen, jonka väsäsin ilman kirjoneuletta, ja harvemmalla tiheydellä. Täydelliset. Kerrankin omaan käteen (lue: lapioon) sopivat sormikkaat! Lanka on Regian kaunista kaakaojauheenruskeaa 4-säikeistä perussukkalankaa. Sitä meni 60g.

Ihkaensimmäisen pitsihuivini sain valmiiksi myös, eli ihmeiden aika ei ole ohi. Flower Basket Shawl esittäytyy:

Lanka: Wetterhoff Sivilla, 2 vyyhtiä, yhteensä 105g. Mulla on noi Wetterhoffin vyyhdit painaneet aina enemmän kuin vyötteessä on ilmoitettu.

Siitä tuli kovin kaunis, joskin hiukan pienehköksi jäi. Olisiko niskasta kärkeen 70-80cm ja siipiväli 140cm? Kyllä se hartiahuivista tai kaulahuivista menee. Mun herkkänahkaa jopa tuo Sivilla pistelee, eli täytyy miettiä kenelle tuo olisi mieluinen lahja.

Neiti Tirppanenkin on kehdannut kasvaa. Edelliset pirteän raidalliset villasukat jäivät pieniksi, joten tein uudet. Regia Crazy Coloria meni 40g.

Aika hyvin tän vuoden alkuun. Tavoitteena olis tosiaan tänä vuonna pitää kirjaa paljonko on varastoja kulutettu, ja välttää uuden ostamista. Pitäkää peukkuja.

Oikein mainiota uutta vuotta 2008 kaikille!

Tällä kertaa ilman kuvia, koskapa en ole niitä valmistuneista jutuista vielä saanut otettua.

Ja iso PUUUH. Olipa suoritus olla viisi päivää joululomalla perheen kanssa reissussa. Vannon, että tämä oli viimeinen joulu, kun käymme molemmat anoppilat, niin raskasta on lyhyessä ajassa matkustaa muutamat sadat kilometrit lasten kanssa.Toiveikkaasti otin kuitenkin neuleita mukaan.

Termiitti tarvitsi uuden kaulurin, Termiitin isä näes oli vahingossa heittänyt pojan TeeTee Primaverasta tehdyn kaulurin 60 asteen pesuun muun kirjopyykin sekaan. No, tiedän nyt, että Primavera kutistuu 60 asteessa aika ärhäkästi. Termiitin isää kuulemma nauratti kovasti, kun koneesta tuli ulos aivan minipieni kauluri. Mua ei jostain syystä naurattanut.

Löysin onneksi vanhaa Bambinoa jota Termiitin kaula sietää, ja neulaisin uuden. Ohjeena oli jälleen kerran pörrön Esikko-kauluri, silmukoita vain lisäsin vähän enemmän. Ensimmäisenä lomailtana ehdin viimeistellä aloittamani kaulurin tekemällä siihen peräti 4krs ja päättelyn. Kuvaa siitä ei ole, se pääsi heti käyttöön.

Siihen ne joulunpyhien neulomiset kuitenkin jäivät. Sairastellessa on mennyt sekä joulunalusviikko (flunssa), joulu (viisaudenhammas tulehtui) että välipäivät ja uusivuosi (vatsatauti). Jaksaessani tartuin uutena vuotena neuleisiin ja Flower Basket Shawl valmistui. Lankahan toki loppui kesken, kun päättelykerrosta olisi ollut kolmasosa jäljellä. Siihen toi pelastuksen ohuempi saman firman samanvärinen lanka, josta kaksinkertaisena sain kehitettyä korvaavan päättelylangan. Kuvia sitten, kun tuo kurttukasa on pingotettu, juuri nyt siinä ei ole mitään nähtävää.

Edellisen postauksen lastenasusteurakasta muuten vielä: Termiitti tuhosi jo nuo kirjoneule-pääkallolapaset, eivät ne kauaa kestäneet. Niissä on mojova reikä toisen lapasen kämmenessä ja toisen kärki pahasti rispaantunut. Piiperoisen siniset kukkakoristeiset lapaset joutuivat pesukoneeseen ja jäivät pieniksi. Vihreä kauluri tosiaan oli se jonka eksä pyykkäsi pilalle. Ja niin edelleen… Mistähän teräsvillasta lapsille pitäis tehdä neuleet, että ne ei ois heti päreinä…

Jaa, on sitä muutakin tehty. Ennen joulua sain tehtyä miehelle seiskaveikasta raitavillasukat, perusjuttua siis. Tosin kärjestä kasialoitetut, tiimalasikantapäällä jossa lisätty ensin silmukoita jotta nilkka saa väljyyttä jne. Saaja on kovin tyytyväinen, mutta saa nähdä miten tuo Novitan nykylaatu tällä kertaa suoriutuu, kun kyseessä on tuo sukankuluttajien kruunaamaton kuningas. Mies kun saa sukkia rikki nopeammin kuin ehtii uusia ostaa.

Ja taisi Piiperoiselle valmistua talvihattu. Sekin pitäisi kastella ja kuosittaa ja vuorittaa ja kuvatakin ja… äh. No, kuva sitten kun on näytettävää. Muutaman vaakatilkunkin olen näköjään automatkoilla tehnyt. Ehkei neulevuosi 2007 ollutkaan niin hiljaiseloa kuin kuvittelin.

Olen sikapossurontti, ja teen periaatteistani huolimatta kurjan uudenvuoden-periaatepäätöksen… Jotkuthan sanovat niitä lupauksiksi. Lupaan, että pyrin tänä vuonna hillitsemään lankojen varastoitumista, ja neulomaan varastosta niin paljon kuin mahdollista, mutta jos työ ehdottomasti sitä vaatii, ostan siihen uutta. Jaa mikäkö siinä kurjaa on? No se, ettei se sido mihinkään! Äkkiäkö kehitän Välttämättömän Tarpeen neuleelle johon sopii vain jokin sellainen lanka jota mulla ei tietenkään ole. Simple as that. Periaatepäätös sitä paitsi kuulostaa paljon hienommalta kuin lupaus… *byrokraattitärkeil*